keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

This is it!

Aikanaan jokaisella reissulla on myös tapana päättyä. Nyt tuli sen aika, ja oli aika laittaa kamat kasaan. Tätä kirjoitusta kirjoittelenkin jo ihan koti-Iisalmesta.





Bilbao, Baskinmaan pääkaupunki ja baskikulttuurin ydinpaikka. Mitä muuta reissulla opittiinkaan, kuin sanomaan cafe con leche, uno cerveza ja buenos noches?.. Kuukaudessa oppi tuntemaan ainakin jonkin verran ihmisiä, ja espanjalaista kulttuuria. Muutamia asioita olisi jokaisen hyvä tuoda mukanaan edes kourallinen tuliaisiksi espanjasta, nimittäin espanjalaisten ystävällisyys ja avoimuus. Maasta, jossa n. 25% on työttömiä, ja keskimääräinen palkkataso hintatasoonkin nähden alhainen, oli hankala havaita sitä negatiivisyytta ihmisistä.

Viimeinen viikonloppu, ja pääsiäisviikko sisälsivät aika mahottoman paljon tekemistä..

Sunnuntaina suuntasin n. 80km päähän Bilbaosta sijaitsevaan San Sebastianiin, jossa vietin lämpimän sunnuntaipäivän:) Bussi lähti jo hyvissä ajoin aamulla, n. 8:45.

Ihan ei vielä uimakelit olleet, mutta lämmintä ja hiekkaa riitti.

Tämmöinen olo jäi kotimatkalle, eli syötyä ja juotua tuli hyvin!

Kesätöissä akvaariossa

San Sebastianissa vierailin mm. Merenkulkumuseossa, ja Aquariumissa, joka on vähän samantapainen, kuin Linnanmäen Sea Life. Merenkulkumuseo oli pettymys, mutta Aquariumissa riitti ainakin jonkinverran katseltavaa:)
Varasin bussiliput vasta lauantai-iltana, ja myöhäisemmät linjat oli täyteen buukattuja, joten paikat piti kiertää hiukan kiireellä. Paluu-Bussi lähti jo 15.10 takaisin kohti Bilbaota.

Nemoa etsimässä.


Kaikki on valmista ulkoista uhkaa varten.

Korkeammalta avautui mahtavat maisemat.
San Sebastiainin reissu huipentui Urquell -vuoren huiputukseen. Kiipeäminen sinne oli lämpinä päivänä aika työlästä, mutta näköalat huipulta palkitsivat.
Urgull-vuoren päällä oli tällainen patsas.
Ilmeisesti nimeltään kristittyjen patsas
Vähän samantapainen, kuin Rio De Janeirossa.

Meitsie.

Kuva toiselta puolelta Uruguellia.

Katu-musisointia San Sebastianissa.
Matkalla takaisin Bilbaohon sai matkata luxus-bussissa. Espanjankielinen
Rillit huurussa ei oikein napannut..

Kolme viimeistä työpäivää meni nopeasti. Joitakin uusiakin työhommia jopa löytyi:) Maanantaina oli Crew Inspector -ohjelmiston esittely, joka hoitui Skypen välityksellä. Elina ja Ander Latviasta esittelivät tämän henkilöstönhallinta -ohjelman tärkeimpiä ominaisuuksia Mr. Candinalle ja toimiston väelle. Esittely oli ihan mielenkiintoinen, vaikka itse en ko. ohjelmaa tule koskaan tarvitsemaan tai opettelemaan:) Jäi edelleenkin auki, mitä mieltä henkilöstö oli Crew Inspectorista.. Se jääköön arvoitukseksi..

Viimeisinä työpäivinä oli koneiden siirtoa työpisteestä toiseen..


Maanantaiksi Iker hommasi Outille, Miialle ja minulle liput Athletic Clubin peliin. Lippuja on kuulemma todella vaikea saada, varsinkin kun osa uudesta stadionista on vielä edelleen rakennuksen alla. Tunnelma pelissä oli aivan mahtava, vaikken suurin jalkapallofani olekaan. Ihmiset huusivat ja lauloivat Athletic Clubin kannatuslaulua ja ainakun tuli maali, niin koko stadionin kansa nousi ylös riemuitsemaan tapahtunutta. Uskoisin, että Suomessa ei tällaista ilmiötä nähdä ihan joka pelissä.
Athletic Bilbao vs. Malaga CF

Peli päättyi 3-0 Athletic Clubin hyväksi! 

Reissun tavoitteena oli syödä Paellaa, viimeiselle viikolle sekin jäi:)

Tiistaina Mr.Candina vei minut ja Juhan töiden jälkeen Bakioon, pieneen rantakylään n. 45min ajomatkan päähän Bilbaosta. Josen ranta-asunto sijaitsee siellä, ja hän halusi näyttää San Juanin meille. Laskeuduttiin rantaan katsomaan tarkemmin pienellä kalliosaarella sijaitsevaa kirkkoa ja sinne vieviä portaita.

Tämän paikan nimi on San Juan, kuvasssa näkyy pieni saari, jonka
huipulla on vanha kivikirkko.

Silta ja rappuset näyttävät aivan pieneltä kiinanmuurilta.

Kirkko oli remontissa, joten ei päästy tämän lähemmäksi..

Yks tykkää!

Mr. Candina haki meidät parin tunnin seikkailun jälkeen pois San Juanista, ja menimme vierailemaan hänen asunnollaan Bakiossa. Pari tuntia meni ihan jutskaillessa Candinan surffaus-urasta, sekä Espanjan ja Suomen kulttuureista. Mr.Candina vaimoineen osoittautui erittäin vieraanvaraisiksi, ja olisi iltaa voinut pidempäänkin istua. Viimeinen bussi lähti kuitenkin jo kymmeneltä, ja seuraavana aamuna oli viimeinen töihin herääminen.
Näkymä mr. Candinan rantahuoneiston tertsiltä.

Bakion rantaa, aivan upea keli oli.

Mr. Candinalta löytyi tällainenkin..

Candinan perhe, ja ottopoika Juha!




Viimeisen duunipäivän aamu oli aurinkoinen.



















Käyiin Mr.Candinan kanssa lounaalla kiinalaisessa
ravintelissa viimeisen työpäivän kunniaksi.

Työpaikoista lähtemiseen liittyy aina tiettyä luopumisen tunnetta, mutta myös haikeutta. Vaikka työ Candina Groupilla ei ollut unelmaduunia, jäi sieltä kuitenkin elinikäisiä muistoja ja kontakteja. Työporukkaan ehti jo tutustua, ja heidän kanssaan tuli toimeen erinomaisesti. 
Varsinkin tästä työpaikasta lähtiessä oli tunne, että jokin ainutlaatuinen on loppumassa. Ja kyllähän tämä ikimuistoinen reissu olikin!

Huomatkaa tämä Halavatun Pappojen piilomainonta kuvassa:) Ihan koko toimiston väki ei enää ollut töissä kuvauksien aikaan:(

Ujo Suomi-poikakin pääsi kuvaan!

Viimeisen työpäivän jälkeen oli edessä viimehetken matkamuisto-ostokset... Illalla mentiin Juhan,Maijan,Jarin ja Leon kanssa Mr.Wokkiin syömään. Leo ja Jari ovat Juhan kavereita, ja he tulivat Bilbaohon parin päivän reissulle lomailemaan.
Käytiin viimeisen työpäivän iltana vielä Mr.Wok -ravintelissa,
jossa oli kaikenlaista tarjolla sushista kalmariin, tämä on vain
alkupalaa..

Torstaina käytiin ajelemassa pitkin Bilbaota Leon ja Jarin vuokra-autolla. Ei kuitenkaan löydetty suoraa tietä läheisen vuoren huipulle, joten se reissu jäi tekemättä. Käytiin iltapäivällä syömässä Juhan työpaikalla Kokkenissa. Tilasimma viiden ruokalajin menun, joka sisälti kaikenlaisia erikoisuuksia...


Kokkenissa syötiin... Lampaan aivoja.. 






Naudan mahalaukkua ja sorkkaa, sekä perunamuusia.






















Perjantai oli mahtava päivä. Vaikka nukuinkin vähän liian pitkään, niin ylös selvittyäni pääsin sattumalta viettämään viimeistä päivää paikallisen väen seurassa. Lähdin nimittäin Bilbaon laidalle valloittamaan erästä vuorta Funicular-junalla, ja sattumalta törmäsin funicularin asemalla työkaveriini Urtziin ja hänen kavereihin. Siinä sitä sitten kiivettiin huipulle ja otettiin arskaa. Istuskellessa pelattiin myös korttia ja kuunneltiin Jukka Poikaa, koska Urtzin kaveri oli reggae-fani


Jamaica-guy, Peräkammarinpoika ja Urtzi.
Otettiin vähä miesten kesken matsia. Melkein tuli tasapeli, mutta
kun otin tämän kuvan, niin vastustaja teki maalin:(

Nuorempaa Serranon perhettä.
Pakkauduttiin koko porukalla Urtzin autoon.

Panoraamaa vuoren päältä..

Urtzin&kumppaneiden kanssa seikkailun jälkeen suuntasin vielä Casco Viejoon sanomaan Adios kaikille Espanja-ystäville. Perjantai meni aikataulujen osalta plörinäksi, koska kotiuduin Deustoon vasta n. 00:30, matkalaukku yhä pakkaamatta:D Oli tietenkin käytävä sanomassa Heihei myös alakerran kahvilan emännälle, Carmenille. Herrasmiehenä ajattelin myös muistaa häntä ruusulla..
Perjantai-iltana kävin vielä Neljän Michelin -tähden ravintolassa
kebabilla:)
Yöllä oli aika sanoa adios myös kämppiksille, Juhalle,Maijalle,Miialle ja Outille:)



Pakkaaminen osoittautui hankalammaksi kuin oletin... Tavaraa oli enemmän kuin tullessa ja osa niistä särkyviä, joten meni hetki miettiessä. Päätin valvoa koko yön, koska aikaa nukkua olisi ollut vain muutama hassu tunti.


Kamat kasaan, taksi oottaa! Klo 5:30 oli aika jatkaa matkaa..


Matkalaukku pakeni eteiseen ja oli valmis lähtöön:)

Odoteltiin laukun kanssa taksia ihan hyvässä sovussa:)

Lentokentällä sattui ehkä suurin kommellus, koska olin tulkinnut matkalippuja väärin. Olemattomilla yöunilla varustettuna jonotin väärän lentoyhtiön Check-inillä. Saavuin Lufthansalla Bilbaohon, joten oletin myös palaavani sillä. Oikea lentoyhtiö oli kuitenkin Portugalian Airlines, ja sen Check in sijaitsi aivan toisaalla. Päästyäni sinne virkailija totesi myös, että minulla on liian painava laukku... Tottakai siitä oli maksettava 50€ ylimääräistä. Samassa rytäkässä tajusin, että en ottanut taksista kuittia, joten siitä ei voi veloittaa koulua. Mikäpäs siinä rikkaalla opiskelijalla..

Onneksi kuitenkin löysin viimein oikealle portille, ja kotimatka alkoi:) Lento meni Portugalin kautta, jossa oli myös koneen vaihto. Portugali oli siinä mielessä mielenkiintoinen vaihtokohde, että Lissabonin kenttä on aivan eri suunnassa, kuin Suomi.

Paella vaihtui lennolla tämmöisiin eväisiin:)


Ei hyvästi, vaan näkemiin Bilbao ja Espanja!

Tädin ja hänen miehensä vastaanotto-komitea oli minua vastassa Helsinki-Vantaalla, tosin väärässä terminaalissa:D Mutta siitäkin selvittiin Hyvin ruokittuna oli raskaan matkustuksen runtelema savolaespoeka valmis nukkumaan. Sunnuntaina oli vielä hauskasti American Car Show edessä:)

Kummosia kuvia en ACS:stä ehtinyt räpsiä..
School's out!


Sunnuntaina käytiin tosiaan Joonatanin kanssa American Car Showssa. Olihan tuolla hienoja biilejä! Kuvamateriaalia on sieltä tosin niukasti.. Enideis, sunnuntai vietettiin vielä Helsinki-iltaa Mellunmäessä. Maanantain junamatka oli pitkä ja hiostava, mutta VR oli kerrankin ajoissa!

Kaikenkaikkiaan aivan mahtava ja uusia kokemuksia täynnä oleva reissu takana. Uskoisin, että reissu oli jokaisen hetken ja euron arvoinen. Hengissä ja terveenä takaisin Iisalmeen saavuttu, ja täälläkin on kesä alkamassa! Kuten jo todennut olen, matkakassaa keräämään ja uutta reissua suunnittelemaan!

Kiitos teille, lukijat. Toivottavasti saitte edes jonkinlaisen kuvan tästä minulle suuresta reissusta! Peräkammarinpoika hiljenee, ja päättää tämän blogin tähän, ehkä tulevaisuudessa saatte lukea uusista reissuista samaisesta osoitteesta:)

Jos teille tarjotaan mahdollisuutta lähteä ulkomaille töihin tai vaihtoon edes hetkeksi, tarttukaa ihmeessä siihen!

Adios amigos!

-Jusi


Jusi hiljenee, mutta Bilbaon kadut odottavat edelleen sinua!










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti